maanantai 24. helmikuuta 2014

Sintra


Sintraan ajeltiin autolla mutkittelevan kapeaa metsätietä, välillä pysähdeltiin ihailemaan sumupilvistä vanhaa metsää ja siirtolohkareita, joille ei kuitenkaan päässyt kiipeilemään kaiken sen kosteuden takia. Sen sijaan kivuttiin kukkulalle, jonka laella jokin tyhjä rakennus kelmeänä seisoi. Yhtäkkiä sumu vaan väistyi ja huipulta näkyi kauas kaikkiin ilmansuuntiin. Horisontissa siintävän satulinnan katsastaminen jätettiin suosiolla odottamaan kesäisempiä ilmoja. Sintran piskuinen keskusta oli täynnä suloisia sokkelokujia, joille fado kantautui levykauppojen ovista. Mentiin leipomoon ja maisteltiin jotain paikallisia herkkuja. Kotimatkalla jumiuduttiin tietysti lissabonilaiseen liikenneruuhkaan.

2 kommenttia:

  1. Ihanan näköistä! Portugalikuume senkuin kasvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja vielä keskellä talvea, keväämmällä tuolla on varmasti vielä nätimpää :)

      Poista