lauantai 21. joulukuuta 2013

Kiipeilyä



Näissä mielettömissä Techlovicen maisemissa ollaan käyty pari kertaa harrastamassa tuota hurjastelua kallioilla. Ekaksi tietysti on pitänyt kavuta juna-asemalta kukkulan huipulle (siellä on muuten muinaisen linnan rauniot edelleen jokseenkin havaittavissa) ja sitten seisoskella tovikaupalla kylmässä ilmassa valitsemassa reittiä, vetäen ja antaen köyttä että Zé saa fiksattua sen jokseenkin turvallisesti, sitten taas halaillen auringossa lämminnyttä tai jääkylmää kiveä ja voi sitä voitonriemua, kun neljännellä tai viidennellä yrityksellä saa kerättyä kaikki voimansa ja hilattua itsensä hankalan paikan yli ja pääsee huipulle katselemaan ympärillä avautuvia maisemia. Ekalla reissulla ehdittiin kiivetä kaksi reittiä ja toisella vain yksi. Ihan huippua silti, täytyy sanoa että oon ihan koukussa tähän hommaan!

Ai niin, unohdin mainita, että nähtiin tuolla kukkulalla myös valtava kotka, joka liiteli aivan meidän alapuolelta! Siitä kai tietää olevansa korkealla, kun katselee kotkaa ylhäältä käsin.

2 kommenttia:

  1. Huippua! Sattui juuri sopivasti tämä kun kirjoittelin Camino del Reyn reitistä :) On se sun puolikkaasi hurjapää kun on uskaltautunut sen menemään! Ite olen kokeillut kiipeilyä vain kerran Suomessa parinkymmenen metrin kallionpätkällä ja onhan siinä haastetta. Patikointi tuntuu kuitenkin omemmalta kun voi katsella maisemia kaikessa rauhassa ja kuunnella samalla linnunlaulua tai katsella metsän asukkeja. Kiipeillessä puntti vaan tutisee ja kuuluu oma miljoonakertainen pulssi korvissa kun pelottaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään kummastakin, molempi parempi :) Kiipeilykin on omalla tavallaan tosi rentoa hommaa, kun siinä täytyy 'voittaa' pelkästään oma itsensä ja saa kuitenkin mennä kaikessa rauhassa ylöspäin ihan omaa tahtia, se on melkeinpä meditatiivista parhaimmillaan kun keskittyy niin kovasti, ja tietty tehokasta liikuntaa. Välillä pelottaa, välillä taas ei yhtään, se riippuu ihan päivästä mulla :D ja lähinnä on pelottanut sisäsalilla kiipeillessä, tiedä sitten miksi, ehkä se ulkona luonnossa olo ja maisemat rauhoittaa siinäkin. Mut alunperin halusinkin kokeilla kiipeilyä juuri voittaakseni korkeanpaikankammoni, ja onhan se jotenkuten jo onnistunutkin! :)

      Poista