Huippuviikonloppu

Viikonloppu oli oikeastaan niin kiva kuin vain toivoa saattaa. Perjantaina vietin pyykkipäivää, jonka iltana menin Förillä joen yli Eevin luo. Tehtiin perunaporkkanarieskaa, hummusta ja hieman mauttomaksi jääneitä omenakukkosia ja mentiin ruokien kera ekonyyttäreille. Vähän nolotti kun naureskeltiin sille, miten käydään aina vain sellaisissa luonnonsuojeluyhdistyksen tapahtumissa, missä on ruokaa. Ehkäpä vielä parannetaan tapamme. Mentiin vielä kortteliravintola Hugoon pelaamassa Kimbleä, ja arvatkaas kuka voitti!Lauantaiaamuna hyppäsin Tampereelle menevään junaan, kävin UFFilla euron päivillä ja löysin sieltä jopa kolme vaatekappaletta. Yleensä en löydä sieltä ainakaan mitään, mitä pitäisin kohtuuhintaisena. Kassajonossa päästin kiireisen, vaikkakin humalassa olevan naisen eteeni jonoon ja ilahduin kun hän ilahtui. Yritin löytää myös radiokirppikselle, mutta harhailtuani hiukan väärään suuntaan palasin takaisin ja odottelin suunnilleen kaikkien Tampereen deekujen kanssa keskustorilla Lenskua, joka sentään osasi sinne. Oli ravintolapäivä, noustiin pelottavalla hissillä vanhan talon yläkerroksiin syömään raakakakkuja ja juomaan pakuriteetä. Kärsin aikamoisesta nälästä, ja kyllä kakku maistuikin hyvälle. Sitten seikkailtiin bussilla, jäätiin väärällä pysäkillä pois mutta löydettiin Tyyran luokse kokkaamaan maailman parasta vegaanilasagnea. Myöhemmin lähdettiin käymään baarissa ja käveltiin jatkoille jossa laulettiin youtubekaraokea niin lujaa, että poliisit uhkasivat heittää kaikki putkaan (se varmasti olisikin ollut aikamoinen kokemus selvinpäin).Aamulla kävelin tihkusateessa kirkolle, jossa vanhempani menivät naimisiin 23 vuotta sitten. Rämmin romua ja öljytynnyteitä täynnä olevaa, karikkeesta liukasta puronrantaa eteenpäin niin kömpelösti kuin vain ihminen, jolla on pari painavaa matkatavaranyssäkkää mukana, voi. Ja saavutinhan minä sen kaatuneen aidanpätkän joskus. Ulkoilun jälkeen vierähtikin sitten muutama tunti Café Europan tofusalaatin, ison suklaateekannullisen ja ruoka-aiheisen lautapelin äärellä. Sitten olikin taas aika hypätä junaan ja lähteä kotia kohti väsyneenä, mutta onnellisena.